Penkit:
Kyllä, niitä tavallisiakin löytyi, mutta katsokaas näitä! Tähän mahtuu kunnolla porukkaa ja moneen tasoon, vähän niin kuin saunan lauteille. Siitä kelpaa tuijotella Seineä ja ohikulkevia ihmisiä.
Siirrettävät tuolit:
Jokainen saa ottaa vapaana olevan tuolin ja viedä sen puistossa minne vain, paria hyvin huollettua nurmikkoa lukuunottamatta. Matkakumppanini sijoitti oman tuolinsa tyytyväisenä varjoon sinne, mistä sitä löysi, ja minä vieressä hiissasin erään iltapäivän ajan tuoliani edestakaisin 30cm matkaa: varjoon silloin kuin aurinko alkoi polttaa liikaa ja takaisin aurinkoon silloin kun alkoi palella. Penkkien kanssa on aina vähän niin ja näin, ne ovat siellä missä ovat ja siihen paistaa jos paistaa. Lisäksi tämä tuoli-konsepti on oman rauhan etsijöille mitä mainioin: tuolin voi todella kantaa sinne puiston kaukaisimpaan nurkkaan jos haluaa olla ihan vain itsekseen.
Rentous, eli tässä tapauksessa nurmikko:
Kuinka monesti olet nähnyt nurmikon keskellä Helsingin keskustaa tällaisessa luonnontilassa? Niinpä. Tykkäsin.
Puuistutukset:
Tässäkin voisi olla vain asfalttia. Monella parvekkeella oli myös puita ruukussa. Oikeita, isoja puita, jotka tuovat varmasti mukavasti näkösuojaa tiiviiseen kaupunkiasumiseen.
Jardin du Luxembourg |
Lisäksi ihastuin niihin pieniin viinilaseihin, ruokakaupan leipähyllyn lyhyyteen, samaisen kaupan salaattivalikoimaan, siihen miten koko kaupunki on yhtä suurta piknik-paikkaa, ja niihin mielettömiin puistoihin.
Parc des Buttes Chaumont |